Valtionosuuslainsäädännön uudistusta valmistelleen työryhmän työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa julistamat teesit antoivat odottaa hyviä uudistuksia esittävän taiteen vapaalle kentälle. Uudistuksella pyrittiin purkamaan nykyistä tilannetta, jossa taiteen ja kulttuurin rahoituksessa on kahden kerroksen toimijoita: lähes muuttumaton joukko valtionosuutta nauttivia laitoksia ja ns. esittävän taiteen vapaa kenttä, johon kuuluvat toimijat saavat rahoituksensa joko vuosittain haettavista harkinnanvaraisista avustuksista tai muista, epävarmoista lähteistä. Uuden lain valmistelussa oli pyrkimyksenä, että valtionosuusrahoitus avautuisi myös uusille toimijoille ja sen kriteereissä painotettaisiin toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
Positiivista uudistuksessa on lain nimeäminen laiksi esittävistä taiteista, mikä pyrkii huomioimaan taidemuotojen yhä jatkuvan monimuotoistumisen, ja katsomaan pitkälle eteenpäin myös tämän päivän perspektiivistä. Laki tarjoaisi periaatteellisella tasolla siis mahdollisuuden eri esittävien taiteiden toimijoiden päästä sen piiriin. Yksikään sirkusryhmä ei vielä ole ollut lain piirissä. Työryhmän ehdotuksesta välittyy siten pyrkimys nostaa sirkus ja tanssi sekä uudet esittävän taiteen muodot tasa-arvoisesti teatterin rinnalle.
Sirkuskentällä on kasvanut kokonainen toimijoiden nuori sukupolvi, joka on kokenut nykyisen rahoitusmallin suljetuksi, epäoikeudenmukaiseksi ja syrjiväksi. Tähän saakka kaikkien sirkusryhmien toiminta on ollut kokonaan vuosittain haettavien harkinnanvaraisten avustusten varassa ilman takeita rahoituksen jatkuvuudesta. Sirkustoimijoiden kannalta myös harkinnanvaraisiin avustuksiin ehdotettava 3-vuotinen määräaikaisuus sekä mahdollinen 5-vuotinen kehittämisavustus ovat siten tervetulleita muutoksia. Ehdotus mahdollistaisi sirkusryhmille ensimmäistä kertaa toiminnan hieman pitkäjänteisemmän kehittämisen. Periaatteessa myös VOS-avustuksiin kaavaillut painokertoimet muun muassa kansainvälisyyteen ja alueellisuuteen liittyen ovat sirkukselle suotuisia, ja tukevat ajatusta monipuolisesta esittävien taiteiden kentästä, mutta ilman koelaskentaa on mahdotonta todentaa painokertoimien todellisia vaikutuksia.
Valitettavasti ehdotuksen mukaan VOS-rahoituksen yhteydessä henkilötyövuosiperustainen laskenta kuitenkin korostuu myös jatkossa. Tämä ei ole toimiva rahoitusmalli niin sanotuille tuotantoalustoille, joiden toimintamalli perustuu vierailuihin, yhteistuotantoihin ja ulosvuokraukseen oman sisällöntuotannon sijasta. Esimerkkeinä tälläisistä toimijoista voidaan mainita Cirko – Uuden sirkuksen keskus ja Tanssin talo. Lisäksi henkilötyövuosiperusteinen laskenta suosii jo valmiiksi suuria, useita henkilöitä työllistäviä laitoksia, ja ilman mittavaa lisäpanostusta harkinnanvaraisiin avustuksiin, yhdenkään nykyisillä pienillä resursseilla toimivan sirkusryhmän on hankala edes kasvattaa toimintaansa VOS-kriteereitä vastaavaksi.
Työryhmä on esittänyt 3 miljoonan euron korotusta harkinnanvaraisiin avustuksiin, mutta se ei millään tasolla tule riittämään. Esittävien taiteiden koko kirjossa sirkus on suhteellisen pieni kenttä, mutta jo pelkästään sirkuksen tarvitsema lisärahoitus on noin 1,5 miljoonan luokkaa, jos ryhmien toiminta todella halutaan kestävälle pohjalle. Lisärahoitusta tarvitaan, sillä esittävän taiteen vapaan kentän tilanne on kestämätön jo nyt. Esittävän taiteen vapaa kenttä ei myöskään ole pelkkä ponnahduslauta VOS-laitokseksi vaan moni sirkusryhmä tai muu vapaan kentän toimija ei edes tavoittele pääsyä VOS-rahoituksen piiriin. Moni sirkustoimija haluaa tehdä laadukasta, erityislaatuista, tai kansainvälistä sirkustaidetta tai tuottaa alueellisia palveluita ja kehittää oman alueen kulttuuritarjontaa. Esittävän taiteen vapaa kenttä rikastuttaa taidetarjontaamme ja tuottaa monia sellaisia taidepalveluja, joita VOS-kenttä ei tuota. Jos uudistuksen todellisena pyrkimyksenä on taata tasavertaisemmat lähtökohtat kaikille esittävän taiteen toimijoille, on lisärahoituksen tarve huomattavasti työryhmän esittämää suurempi.
Olemme erityisen huolissamme siitä, että viime aikojen keskusteluissa on korostunut vastakkainasettelu VOS-laitosten ja esittävän taiteen vapaan kentän välillä, ja keskusteluihin on lisäksi liitetty vahvasti mukaan aluepolitiikka, jossa rahan pelätään valuvan maakuntien VOS-laitoksista pääkaupunkiseudun vapaalle kentälle. Näissä keskusteluissa, kuten myöskään työryhmän uudessa rahoituslakiehdotuksessa, ei mielestämme anneta riittävästi painoarvoa sisältö- ja laatukysymyksille ja sille monipuolisten esittävien taiteiden sisältöjen mahdollistamiselle, joka oli yhtenä koko uudistuksen tavoitteena.
Lue myös sirkusalan syksyllä 2017 laatima yhteinen kannanotto alan kehittämiseksi rahoituslain uudistuksen yhteydessä osoitteessa: http://sirkusinfo.fi/2017/09/sirkustoimijoiden-yhteinen-toimenpide-ehdotus/.
Lisätietoja:
Lotta Vaulo
Toiminnanjohtaja
Sirkuksen tiedotuskeskus